SLHSY:n hoitoalueet
Vieraspetopyynnin vaikuttavuus perustuu hoitoalueisiin. Rajauksien taustalla on käytännön pyyntityöstä
saatu kokemus, miten keväisin toteutetulla minkin- ja supikoirapyynnillä voidaan saavuttaa vieraspetovapaita pesimäalueita saaristolinnustolle. Hoitoalueilla pyydetään vain niillä alueilla, joilla on maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa. Lupien saamisen jälkeen SLHSY yhteistyökumppaneineen voi auttaa alueen toimijoita vieraspetojen poistossa.
Tutustu tarkemmin hoitoalueiden toimintaperiaatteeseen materiaalipankin ”Sotka-hankkeen tuloksia” raportista.
Saaristomeri
Saaristo on alueella hyvin laaja ja useat hoitoalueet sijaitsevat kymmenien kilometrien päässä mantereelta. Talvisen jääpeitteen väheneminen ja saariston laajuus hillitsee erityisesti supikoiran mahdollisuuksiin levitä eri saariston osiin. Hoitotyön ollessa suunnitelmallista ja säännöllistä voidaan pyyntityö suunnata alueille, joilla siihen on eniten tarvetta. Tämä parantaa vieraspetokantojen hallinnan kustannustehokkuutta ja luonnonhoidollista vaikuttavuutta.
Alueella on paljon suuria maanomistajia,
joista useimpien kanssa on sovittu
hoitotoimet mahdollistavista
pyyntioikeuksista.
Inkoo-Loviisa
Hoitoalueet sijaitsevat pääosin vain muutamien kilometrien etäisyydellä mantereelta. Vain harvat uloimmat saaristoalueet muodostavat eristäytyneempiä kokonaisuuksia, joilla vieraspedot voidaan pitää poissa pysyvämmin. Talvisin rannikolle muodostuu jääpeite, mikä mahdollistaa vieraspetojen nopean levittäytymisen alueelle. Saariston rakenteesta ja ympäristötekijöistä johtuen hoitotoimia on toteutettava aktiivisesti samoille alueille joka kevät, jos halutaan saavuttaa luonnonhoidollista vaikuttavuutta.
Vieraspetokantojen hallinnassa tehdään alueella saumatonta yhteistyötä Luonnon ja riistanhoitosäätiön kanssa.